Kuukan sukujen historiaa ja kantaisät lyhyesti

(Yhteenvedot perustuvat pääasiassa Esa Kuukan toimittamaan "Kuukan suvut" kirjaan ja sen artikkeleihin)

Hämeenkyrön Kuukat

Kuukan kantatalo on ollut Hämeenkyrön Kuotilan kylässä jo 1500-luvulta lähtien, mutta talonnimeksi Kuukka on merkitty varmuudella vasta 1600-luvun loppupuolella, jolloin taloa isännöi Lauri Matinpoika. Kuukan taloa ovat vuosisatojen kuluessa hallinneet ja omistaneet monet eri suvut. Nykyisten Hämeenkyrön Kuukkien kantaisäksi voidaan merkitä Albert Nikodemus Emanuelinpoika, joka osti Kuukan talon vuonna 1874 ja alkoi käyttää talon nimeä sukunimenään, kuten olivat tehneet Kuukan talon aiemmatkin useisiin eri sukuihin kuuluneet isännät.

Kokemäen Kuukat

Kokemäen Pelholan kylän Kuukan talo on historiansa aikana kokenut useita omistajan vaihdoksia. 1700-luvun loppupuolella taloa isännöivät Heikki Matinpoika Kuukka vaimonsa Marketta Paavontyttären kanssa ja heidän jälkeensä talo siirtyi heidän tyttärelleen Kaisalle ja tämän miehelle kotivävy Heikki Mikonpojalle. Tämän jälkeen taloa isännöi edellisten poika Kustaa Heikinpoika Kuukka yhdessä vaimonsa Kaisa Liisa Juhontyttären kanssa. Kustaan kuoltua melko varhaisessa iässä talon pito jäi hänen leskivaimolleen Kaisa Liisalle ja pariskunnan lapsille, joista isännyyden seuraavaksi otti esikoispoika Frans Vihtori Kustaanpoika Kuukka. Hän myös osti osuuksia talosta osalta sisaruksistaan ja lisäksi setänsä osuuden. Talolla kuitenkin oli edelleenkin useita omistajia, kunnes Mikko Mikonpoika Lempoinen osti talon vuonna 1867 yhdessä vaimonsa Ester Maria Juhontyttären kanssa, joka oli talon aiemman emännän Kaisa Liisa Juhontyttären sisar. He lunastivat samalla talon muut osuudet itselleen. Näin ollen talon omistajien suora patriarkaalinen sukulinja varhaisemmista Kuukista katkeaa (kuten se on tehnyt aiemminkin kotivävyjen myötä), mutta sukulaisuus silti säilyy talon emäntien sisarussuhteen myötä. Mikko Mikonpoika Lempoisen ja Ester Maria Juhontyttären jälkeläiset kun olivat talon aiempien omistajien serkkuja. Mikko Mikonpoika ja Ester Maria Juhontytär saivat viisi tytärtä, joista vuonna 1843 syntynyt Amanda Karoliina Mikontytär jatkoi talon pitämistä yhdessä miehensä Juho Vihtori Grönforsin kanssa. Ostettuaan talon appiukoltaan vuonna 1870 Juho Vihtori otti sukunimekseen Kuukka talon mukaan. Sukunimi Kuukka säilyy suvulla vielä parin sukupolven verran, mutta katoaa sitten avioliittojen ja nimenvaihdosten myötä.

Tyrvään Kuukat

Tyrvään Houhajärven kylässä on vanha kantatila nimeltään Kuukka. 1500-luvulla tilan nimi oli välillä Hannula, välillä se oli nimetön. 1600-luvulla tila esiintyy toisinaan nimellä Hannula, toisinaan nimellä Houhajärvi. Kuukka-nimi esiintyy ensimmäisen kerran vasta 1600-luvun lopussa sekä sukunimenä että talonnimenä. Kuukan tilan ensimmäinen tiedossa oleva isäntä oli nimeltään Mikko vuonna 1540, mutta koska hänen ja seuraavan isännän sukulaisuussuhdetta ei voida todeta, niin suvun kantaisän voidaan katsoa olevan talon seuraava isäntä Esko Laurinpoika, joka isännöi taloa vuosina 1541-1557. Sukunimi Kuukka esiintyy ensimmäisen kerran vasta vuosina 1679-1697 taloa isännöivällä Erik Sipinpojalla, jonka jälkeen sukunimi on säilynyt Mikko Erikinpoika Kuukan jälkeläisillä nykypäiviin asti, olkoonkin että suvussa on tapahtunut jonkin verran myös sukunimenvaihdoksia ja eräät haarat ovat ottaneet sukunimekseen mm. nimet Korkki, Korpela ja Hoikkanen.

Lappeen Kanalammin Kuukat

Lappeen Kanalammin Kuukkien historian voidaan katsoa alkavan vuodesta 1668, jolloin vääpeli Hannu Eskonpoika Kuukka sai majuri Nils Grothilta sijoituskirjan osaan Kanalammin Hannu Kuukan autiotilaa ottaakseen sen viljelyyn rakuunatilana. Tila oli ollut parikymmentä vuotta autiona eikä siellä ollut enää rakennuksia eikä aitoja, mutta peltoja oli viljelty autioveroa vastaan. Tila käsitti maata 779 ha ja vettä 83 ha. Ajan myötä suku kasvoi runsaslukuisesti ja alkuperäinen tila jakaantui sukupolvien vaihtumisen myötä useammaksi pienemmäksi tilaksi, joista osa on pysynyt suvun hallussa. Osa suvun jäsenistä muutti avioliitojen myötä muille tiloille ja jopa uusille asuinseuduille ja näin ollen Kanalammin Kuukkia löytyy nykyisin ympäri Suomea.

Lappeen Toivarilan Kuukat

Lappeen Toivarilan suku on todennäköisesti sitä sukua, joka hallitsi Lappeen Kanalammin yksinäistaloa 1600-luvun alkupuolella, mutta siirtyi sieltä Lappeen Toivarilaan 1630-luvulla. Toivarilan Kuukan isäntänä nimittäin toimi vuosina 1639-1673 Kanalammin tilalta kotoisin ollut Olli Laurinpoika Kuukka, jonka isä Lauri Hannunpoika Kuukka on mainittu Lappeen Kanalammin asukkaana 1626-1633 ja itsellisenä Toivarilassa 1635. Ollin jälkeen Toivarilan taloa isännöivät vuorotellen hänen poikansa Sipi Ollinpoika Kuukka ( 1675-1699) ja Matti Ollinpoika Kuukka (1701-1708). Vuosina 1722-1727/1728 Lappeen Toivarilassa taloa isännöivät edellisten veljenpojat Tuomas Martinpoika Kuukka sekä Heikki Martinpoika Kuukka, joista jälkimmäisen jälkeläisten myötä Toivarilan Kuukkien suku on jatkunut näihin päiviin asti.

Lemin Kuukat

Lemillä on Kuukanniemi - niminen kylä, josta Lemin Kuukat ovat lähtöisin. Kuukanniemen ensimmäinen tunnettu asukas oli 1500- luvun jälkipuoliskolla Antti Pekanpoika Kuukka. 1620-luvun lopulle asti kylässä oli useita taloja, joista osa oli useimmiten autiona eli veronmaksukyvyttömänä ja lopulta asumattomanakin. 1630-luvulla kylään jäi vain yksi talo, viipurilaisen Henrik Blöthin kruununtilana viljelyyn ottama Kuukanniemen talo, jonka isännäksi tuli vuonna 1639 kuolleen Blöthin jälkeen ratsumies Lauri Erkinpoika Punkka, joka avioitui Blöthin lesken kanssa. Heidän poikansa alkoivat käyttää sukunimeä Kuukka kotitalonsa mukaan. Ratsumies Lauri Erkinpoika Punkka kuoli itse jo vuonna 1657 Puolassa, mutta taloa emännöi tämän jälkeen hänen vaimonsa ainakin vuoteen 1663, kunnes heidän poikansa Antti Laurinpoika Kuukka ja Yrjö Laurinpoika Kuukka ottivat tilan isännöitäväkseen. Kaikki Lemin Kuukat ovat Yrjö Laurinpojan poikien jälkeläisiä.

Suomenniemen Kuukat

Savitaipaleen pitäjän Suomenniemen kappelin Luotolahden kylässä oli 1720-luvulla Heikkilän talo, jota isännöivät vuorotellen seuraavien vuosikymmenien aikana veljekset Heikki ja Lauri Hemminginpoika Nikunen. Heikki Hemminginpojan poika Heikki Heikinpoika Nikunen (n. 1722-1788) otti sukunimekseen Kuukka, mutta talonnimi pysyi edelleen Luotolahtena. Tätä Heikki Heikinpoika Nikunen/Kuukkaa voidaan pitää Suomenniemen Kuukkien kantaisänä, jonka poikien Juhon ja Antin jälkeläiset ovat edelleen Kuukka- nimisiä. Tämän haaran edustajista enemmistö on Juho Heikinpojan jälkeläisiä, mutta myös Antti Heikinpojalla on nykyäänkin Kuukka-nimisiä jälkeläisiä Suomenniemellä.

Mikäli et tiedä tai olet epävarma siitä mihin Kuukan sukuun kuulut, niin ota yhteyttä sukuseura Kuukan hallitukseen esimerkiksi sähköpostitse ja kysy asiaa. Yhdessä voimme mahdollisesti löytää sukujuuresi ja uusia nykypäivän sukulaisia ympäri maata.